Euroopan Unionin neuvosto sai viimein vuoden 2020 lopussa päätökseen pitkän saagan, jonka päätöspisteenä oli PSD2-direktiivin lopullisen version astuminen voimaan 31.12.2020. Mikä on käytännössä muuttunut kuluttajan näkökulmasta viimeisen vuoden aikana? Mitä vaikutuksia PSD2-direktiivillä on ollut kuluttajien arkisiin ostoksiin? Tähän artikkeliin on koottu tiivistelmä PSD2-direktiivistä, sen tavoitteista ja seurauksista:
- Mikä oli direktiivin tavoite?
- Mitä direktiivi muutti?
- Miten muutokset näkyivät kuluttajan arjessa?
Tavoitteet ja motiivit PSD2-direktiivin taustalla
Euroopan Unionin motiivit PSD2-direktiivin laatimiselle ja käyttöön ottamiselle liittyivät sekä eurooppalaisten kuluttajien turvallisuuden takaamiseen, että tasapuolisen ja vapaiden markkinoiden hengen mukaisen kilpailun lisääntymiseen sellaisilla aloilla, joiden palveluntarjoajat hyödyntävät verkkopankkitunnusten mahdollistamaa vahvaa tunnistautumista.
Eurooppalaisten yhteiskuntien digitalisaation seurauksena verkossa tehtävien ostosten määrä on 2000-luvulla räjähtänyt. Yksityishenkilöt ja yritysten investoinnit itseensä tai liiketoimintaansa ovat riippuvaisia verkko-ostoksista, niiden luotettavuudesta sekä niiden sujuvuudesta. Taatakseen nettikauppojen ja verkkoshoppailun turvallisuuden, EU halusi laatia direktiivin, joka velvoittaa EU:n alueella toimivat nettikaupat vaatimaan asiakkailtaan vahvan tunnistautumisen verkkopankkitunnuksilla, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä esimerkiksi varastetulla pankkikortilla tehtäviä ostoksia.
Mitä direktiivi muutti?
Kuten kaikkien muidenkin direktiivien kohdalla, kuluttajat näkevät vain pienen osan siitä, mitä todellisuudessa koko prosessissa muuttui. PSD2-direktiivi vaatii, että kaikissa EU:n alueilla suoritettavissa verkkomaksuissa hyödynnetään nykyisin vahvaa ja kaksivaiheista tunnistautumista. Tämä tehtiin mahdolliseksi vapauttamalla tilitietojen käsitteleminen muillekin yrityksille kuin pankeille, kunhan heillä on asiakkaiden suostumus. Verkkokaupoissa tehtäviä ostoksia saattoi ennen verrata tavallisiin maksuihin, joita esimerkiksi ruokakaupan tai kassalla tehdään. Nyt maksut kuitenkin kulkevat vahvan tunnistautumisen läpi, kun myös verkkokaupat voivat hyödyntää vahvaa tunnistautumista ja siihen vaadittavia verkkopankkiyhteyksiä.
Miten muutokset näkyivät kuluttajan arjessa?
Vaikka tekninen ja juridinen muutos direktiivin astuttua voimaan oli varsin suuri, kuluttajat eivät välttämättä edes huomanneet sen astumista voimaan. Suomessa vahva tunnistautuminen verkko-ostosten tekemisen yhteydessä oli jo ennen direktiiviä varsin yleistä. Siksi direktiivi onkin saanut Suomessa suhteellisen vähän huomiota mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa verrattuna moniin muihin maihin. Sen sijaan monissa muissa valtioissa, joissa vahva tunnistautuminen verkkokaupoissa ei ollut yhtä yleistä kuin Suomessa, monet kuluttajat joutuivat totuttelemaan hitaampaan ja monivaiheisempaan asiointiin verkkoshoppailun yhteydessä. Tällaisilla hidastavilla tekijöillä on tietenkin negatiivinen vaikutus yritysten myyntiin, sillä verkkokaupan tärkein ominaisuus on nopea ja sujuva käyttökokemus.
Tulevaisuudessa PSD2-direktiivin toivotaan estävän kyberrikollisuutta ja mahdollisuuksia väärinkäyttää rikollisin keinoin hankittuja pankkikortteja tai korttien tietoja. Tämä on tietenkin välttämätön tavoite, sillä Eurooppa on digitaalisesti kehittynyt alue ja erittäin suuri osa eurooppalaisten valtioiden bruttokansantuotteesta kulkee verkkokauppojen läpi. Verkkokaupat instituutiona kaipaavat jatkuvaa kehitystä turvallisuuden saralla, jotta niiden maine kuluttajien mielessä pysyy hyvänä ja jotta ne jatkossakin tekevät osansa Euroopan talouskasvun eteen.
Direktiivin toinen merkittävä vaikutus oli pankkitunnistautumisen vapauttaminen vapaille markkinoille. Se on omiaan lisäämään markkinatalouden mukaista vapaata kilpailua. Pankkitunnistautumiseen perustuvia yritysideoita ovat esimerkiksi erilaiset yksityiset pankkitilien tietojen säilömistä tekevät yritykset. Joustava ja turhasta sääntelystä vapaa digitaalinen talous on Euroopan Unionin elinehto tulevaisuuden taloudellisessa kilpailussa. Siksi PSD2:n kaltaiset direktiivit ovat välttämättömiä. Niiden mukana Euroopan Unioni tarvitsee myös jatkuvaa panostusta digitaitojen opettamiseen, jotta kaikki ihmisryhmät saavat osansa uusien teknologisten innovaatioiden hyödyistä.
