Korko on rahan hinta – mutta mitä muuta siitä tulee tietää?

Korko on yksi talouden keskeisistä käsitteistä. Sen nousu tai lasku voi vaikuttaa yksityishenkilön toimeentuloon suorasti tai epäsuorasti yleisen taloustilanteen kautta.

lainan korko

Käsitteeseen korko voi törmätä niin säästämisen, lainojen, osakemarkkinoiden kuin rahastojenkin yhteydessä. Korkoa on monenlaista ja termien tunnistaminen on erittäin tärkeää raha-asioiden tehokkaan suunnittelun kannalta.

Useimmilla meistä on jonkinlainen aavistus siitä, mitä korko tarkoittaa, mutta eri korkotyyppien erottaminen saattaa olla jo hankalampi tehtävä.

Tässä artikkelissa kerromme:

  • Mikä on korko
  • Millaisia ovat eri korkotyypit
  • Milloin korot nousevat

Korko on prosentteina laskettava hinta, jonka rahan saaja maksaa tämän alkuperäiselle omistajalle hyvityksenä siitä, ettei annettu raha ole tietyllä ajanjaksolla tämän käytettävissä. Korkoa maksetaan niin pankkitalletuksista kuin myös pankkien myöntämistä lainoista. Korkotyyppejä on monenlaisia, ja niiden tarkoitukset ja vaikutukset vaihtelevat suuresti.

mikä on todellinen vuosikorko

Mikä on korko?

Yksinkertaisesti sanottuna korko on rahan hinta. Kun rahoituslaitos myöntää hakijalle lainaa, perii se korkoa ajasta, jona tämä raha ei ole enää rahoituslaitoksen käytettävissä. Sama pätee myös kääntäen: kun pankin asiakas tallettaa säästötililleen rahaa, saa hän pankilta talletuskorkoa siitä hyvästä, ettei tämä raha ole aktiivisesti hänen käytössään.

Korko voi olla negatiivinen

Negatiivinen ohjauskorko on yleinen talouden elvytyskeino. Euroopan, Sveitsin, Ruotsin, Japanin ja Tanskan keskuspankit ovat pitäneet yllä negatiivista korkoa jo noin vuodesta 2015 lähtien. Tämä on tehnyt lainoista halvempia, mutta samalla asettanut pankit tiukille.

Koron vaikutus lainan hintaan

Laina 1Laina 2
Lainasumma10 000 €10 000 €
Todellinen vuosikorko10 %18 %
Laina-aika3 vuotta3 vuotta
Lyhennyksiä yhteensä3636
Kuukausierä320,66 €354,89 €
Lainan hinta yhteensä1543,65 €2775,93 €

Monet eri korkotyypit

Ohjauskorko

Euroopan keskuspankin (EKP) asettama korkotaso, jonka mukaan yksityisasiakkaita palvelevat pankit maksamat keskuspankilta lainaamastaan rahasta korkoa. Muodostaa marginaalikoron kanssa lainan nimelliskoron. Alhainen ohjauskorko tarkoittaa yleensä edullista lainaa, sillä tällöin pankkien ei tarvitse veloittaa välittämästään lainarahasta yhtä paljoa koron kattamiseksi.

Marginaalikorko

Luottosopimuksissa se nimelliskoron osa, jolla pankki tekee voittoa ja pyrkii pienentämään lainasta aiheutuvaa riskiä. Marginaali määritetään asiakaskohtaisesti hakijan arvioidun maksukyvyn mukaan. Mitä parempi hakijan maksukyky, sitä alempi yleensä myös marginaalikorko.

Nimelliskorko

Ohjauskoron ja marginaalin muodostama pankin antaman lainan korko. Ei ota huomioon inflaatiota tai lainan hallinnasta aiheutuvia lisäkuluja.

Reaalikorko

Nimelliskorko, josta on vähennetty inflaation eli rahan arvon vuotuisen heikkenemisen vaikutus. 

Todellinen vuosikorko

Nimelliskorko, johon on laskettu mukaan erilaiset luoton hallinnoinnista veloitettavat lisämaksut. Kuvastaa käytännössä lainan vuotuista hintaa velalliselle ja auttaa näin selkeyttämään eri lainojen vertailua.

Talletuskorko

Säästötilille talletetusta rahasta saatavaa korkoa. Ollut Suomessa alhaisten korkojen myötä pitkään nollan tuntumassa. Ei yleensä toimi tienä vaurastumiseen, sillä vuotuinen inflaatio on talletuskorkoa huomattavasti suurempi.

Viivästyskorko

Lainojen tai laskujen maksun viivästymisestä perittävää korkoa. Suomessa viivästyskorot ovat yleisimmin 7-8% luokkaa. 

korko lainalle

Mitä vaikutuksia koroilla on talouteen?

Alhaiset tai jopa negatiiviset ohjauskorot ovat usein taloudellisilta vaikutuksiltaan elvyttäviä. Matalat korot viestivät sijoittajille, että varaa kasvuun on paljon, ja niiden ansiosta myös lainan saanti erilaisiin kokeiluihin on edullisempaa.

Euroopan keskuspankki tiedostaa tämän, ja hyödyntää alhaisia korkoja juurikin kulutusta nostaakseen. Kun kuluttajat voivat saada kulutusluottoja ja asuntolainaa edullisemmin, saavat myös erilaiset yritykset helpotusta tilanteeseensa. Kasvanut rahamäärä toki johtaa inflaatioon eli rahan arvon heikkenemiseen, mutta tämän ylläpito on juurikin EKP:n tärkein tehtävä.

Asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor on ollut miinuksella jo useiden vuosien ajan, mikä on ollut asuntolainaa ottaville suomalaisille hyvä uutinen. Edullisen lainan myötä asuntomarkkinat kasvukeskuksissa käyvät kuumana, millä on ollut yleiseen talouteen kauaskantoisia vaikutuksia.

Lainojen korot

Lainaa on mahdollista saada vaihtuva- ja kiinteäkorkoisena. Kummillakin on omat etunsa ja haittansa, jotka riippuvat markkinoiden yleisestä tilasta. Luottoa hakiessa on tärkeää siis huomioida myös vallitseva taloustilanne sekä se, mihin riskitasoon on itse valmis.

Vaihtuvakorkoinen laina

  • Markkinakorkoon sidottu laina
  • Korko vaihtelee viitekoron, useimmiten 3 kk Euriborin, mukana
  • Lainaa ottaessa korko on yleensä kiinteäkorkoista lainaa halvempi
  • Voi koitua kalliiksi, jos viitekorko nousee

Kiinteäkorkoinen laina

  • Korko pysyy koko laina-ajan samana, vaikka markkinoiden korot vaihtuisivatkin
  • Lainaa ottaessa korko on yleensä vaihtuvakorkoista kalliimpi
  • Tuo turvaa markkinoiden heittelyiltä, muttei myöskään hyödy korkotason alenemisesta

Mikä on korkokatto?

Korkokatto on laissa säädetty yläraja sille, miten paljon esimerkiksi asuntolainan viitekorko tai kulutusluoton nimelliskorko voi olla. On olemassa pysyviä korkokattoja sekä väliaikaisia korkokattoja, joista jälkimmäistä käytetään yleensä talouden väliaikaiseen elvytykseen.

Koronakriisin aikana hallitus määräsi kulutusluotoille ja pikavipeille väliaikaisen 10% korkokaton. Tällä pyrittiin siihen, että sulkutoimien myötä talousvaikeuksiin joutuneet suomalaiset saisivat akuuttiin tilanteeseensa nopean avun ilman, että tästä tarvitsisi maksaa myöhemmin itseään kipeäksi.

Vaikka korkokatto tarkoittaa edullisempaa lainaa, johti tämä melkeinpä kaikilla pankeilla myös lainojen kriteerien kiristymiseen. Luottoa ei siis voinutkaan saada enää niillä tuloilla, millä se aiemmin oli mahdollista. Kyseessä ei ollut yllättävä ilmiö, sillä rahoituslaitokset pyrkivät korkeilla koroilla lievittämään alhaisemman maksukyvyn asiakkaille myönnettävistä lainoista koituvaa riskiä.

Korkoa korolle -ilmiö

Yksi säästämisen kulmakivistä on niin sanottu “korkoa korolle” -ilmiö. Useimmiten tällä viitataan säästämisen ja sijoittamisen tapaan, jossa henkilö tallettaa sijoituksiinsa säännöllisesti lisää varallisuutta aloitussumman lisäksi.

Mitä enemmän tuottaviin sijoituksiin on laitettu rahaa, sitä suurempi on myös prosentuaalisen koron tuoma tuotto. Havainnollistetaan ilmiötä taulukossa.

Esimerkki: Petri sijoittaa säännöllisesti rahastoon, jonka tuotto on noin 1 % kuukaudessa ja 12 % vuodessa. Rahastoon lisätään aloitussumaksi 1000 €, ja joka kuukauden alussa 15 0€.

KuukausiPääoma kk:n alussaLisäysKorko pääomalle (1 %)Pääoma kuukauden lopussa (korko + 150 €)
11000 €10 €1010,00 €
21010,00 €150 €11,60 €1171,60 €
31171,60 €150 €13,22 €1334,82 €
41334,82 €150 €14,85 €1499,66 €
51499,66 €150 €16,50 €1666,16 €
61666,16 €150 €18,16 €1834,32 €
71834,32 €150 €19,84 €2004,17 €
82004,17 €150 €21,54 €2175,71 €
92175,71 €150 €23,26 €2348,96 €
102348,96 €150 €24,99 €2523,95 €
112523,95 €150 €26,74 €2700,69 €
122700,69 €150 €28,51 €2879,20 €

Verrataan korkoa korolle -ilmiön hyöty verrattuna tavalliseen säästämiseen:

Pääoma vuoden lopussa 2% inflaation jälkeenPääoma vuoden lopussa 2 % inflaation jälkeen, jos Petri olisi vain säästänyt 100 € + (12 x 150 €)Saatu suoja inflaatiolta:
2821,62 €2744 €77,62 €

Päähavainnot:

  • Korkoa korolle -ilmiön vaikutuksen voi nähdä kuukausittaisen koron määrässä, joka lähes triplaantui vuoden aikana
  • Ilmiön hyödyntäminen säästämiseen auttaa suojaamaan rahaa inflaatiolta (rahan arvon heikkeneminen)
  • Suuremmat voitot ovat mahdollisia korkeamman riskin sijoitusmenetelmissä ja/tai suuremmilla rahasummilla sijoittaessa, mutta tällöin myös mahdolliset menetykset ovat suurempia

Korkoja voi käyttää edukseen

Korko on rahatilanteen edistämisessä hyödyksi muutenkin, kuin vain rahastosijoittamisessa. 

Alhaisten ohjauskorkojen aikana esimerkiksi kiinteäkorkoisen, edullisen asuntolainan otto on usein erittäin kannattava hankinta. Samalla kun tavaroiden, palvelujen ja kotien hinnat nousevat vuosi toisensa jälkeen, pysyy kiinteäkorkoinen laina samana. Tämä tuo tehokkaan suojan inflaatiota vastaan.

Korko – Usein kysytyt kysymykset

Mikä on korko?

Korko on prosentteina laskettava hinta, jonka rahan saaja maksaa tämän alkuperäiselle omistajalle hyvityksenä siitä, ettei annettu raha ole tietyllä ajanjaksolla tämän käytettävissä. Korkoa maksetaan esimerkiksi pankin asiakkaalle tämän tekemistä talletuksista sekä pankille asiakkaan saamista lainoista.

Mikä on ohjauskorko?

Euroopan keskuspankin (EKP) asettama korkotaso, jonka mukaan yksityisasiakkaita palvelevat pankit maksamat keskuspankilta lainaamastaan rahasta korkoa. Muutokset tässä viitekorossa vaikuttavat koko rahamarkkinoihin.

Mitä tarkoittaa lainan korko?

Lainan korko on otetusta rahaluotosta maksettavaa palkkiota, joka ilmoitetaan prosenteissa.

Mitä eroa on vaihtuvakorkoisella ja kiinteäkorkosiella lainalla?

Kiinteäkorkoisen lainan korko säilyy samana koko laina-ajan, kun taas vaihtuva korko on altis muutoksille markkinoiden ohjauskoroissa (pääasiassa Euribor). Kiinteäkorkoinen laina on yleensä sopimushetkellä kalliimpi vaihtoehto, mutta tuo suojaa markkinoiden vaihteluilta.

Mitä korko tarkoittaa sijoittamisessa?

Sijoittamisessa korolla viitataan eri investointeihin ohjattujen varojen prosentuaalista kasvua tietyllä ajanjaksolla.

author
Kirjoittanut
Andreas Lindellä on yli 7 vuoden kokemus lainamarkkinoista. Vuosikorot, annuiteettilainat, joukkovelkakirjat ja muut alan termit ovat olleet hänelle tuttuja jo vuosien ajan.