Eduskunta hyväksyi huhtikuun lopulla hallituksen esityksen korkokaton laskemisesta 10 prosenttiin 1.7.2020 lähtien aina 31.12.2020 saakka. Samaan syssyyn kiellettiin toistaiseksi myös kuluttajaluottojen suoramarkkinointi. Luottojen vuotuiset enimmäiskulut oli rajattu 150 euroon jo edeltävän vuoden syyskuusta lähtien, jolloin kulutusluotoille asetettiin 20 prosentin korkokatto. Muutos vaikutti etenkin ulkomaisiin digipankkeihin ja niin kutsuttuihin pikavippifirmoihin.
Koronavirusepidemia on koskettanut tavalla tai toisella kaikkia yhteiskuntakerroksia. Kulutusluottojen määrä on noussut viime vuosien aikana yhä kiihtyvällä vauhdilla, ja kesäkuussa 2019 niiden määrä oli ensimmäistä kertaa yli 16 miljardia euroa. Kun tilastoissa huomioidaan digipankit ja muut luotonantajatahot, nousee lukema Suomen Pankin mukaan peräti 22 miljardiin euroon.
Korkokaton laskun seuraukset
Äkkiseltään ajateltuna korkokaton lasku kuulostaa ainoastaan myönteiseltä asialta. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. 10 prosenttiin rajatusta korkokatosta voi olla todellista hyötyä tapauksissa, joissa on kyse lyhytaikaisesta rahoitustarpeesta. Mikäli luottoa joutuu sen sijaan maksamaan takaisin vielä vuoden 2021 puolella, saattaa tilanteesta koitua ongelmia.
Korkokaton asettamisen taustalla on ajatus kuluttajan suojelemisesta. Aalto-yliopiston Rahoituksen laitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan matalamman korkokaton seurauksena yhä useampi kuluttaja jää täysin ilman luottoa.
Suomen Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen on samoilla linjoilla – hänen mukaansa ihmiset, joiden on jo entuudestaan ollut vaikea saada luottoa, jäävät vallitsevissa olosuhteissa kokonaan ilman, sillä 10 prosentin korko ei vastaa luotonmyöntäjän riskiä.
Näin ollen pelastavaksi kädenojennukseksi tarkoitettu korkohelpotus päätyykin hankaloittamaan etenkin monen pienituloisen arkea entisestään. Seurauksena on lyhytaikaisten luottojen tyrehtyminen ja maksuhäiriöisten määrän kasvu.
Maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvussa
Kesäkuun 2020 lopussa maksuhäiriömerkintä oli yhteensä 390 000 suomalaisella. Lukema merkitsee 8,5 prosenttia aikuisväestöstä. Maksuhäiriöisten määrä alkoi kasvaa syyskuussa 2019, jolloin kulutusluottojen koroille asetettiin 20 prosentin katto.
Takuusäätiön muukaan maksuhäiriömerkintä ei synny yhdessä yössä, vaan sen saaminen edellyttää sitä, että eräpäivästä on kulunut vähintään noin kaksi kuukautta. Ennen maksuhäiriömerkinnän kirjaamista velkoja lähettää useita perintäkirjeitä, joiden myötä velallinen voi korjata tilanteensa ja suorittaa maksun ajoissa.
Eduskunta hyväksyi korkokaton lisäksi hallituksen esityksen kuluttajaluottoja koskevasta suoramarkkinointikiellosta. Suoramarkkinointikiellon tarkoituksena on ennaltaehkäistä sitä, että talousahdinkoon joutuneet kuluttajat tarttuisivat epätoivoisiin luottoratkaisuihin.
