Maksuhäiriöt lisääntyvät – kuinka hallita taloutta?

Puskurirahaston tärkeydestä paasataan, mutta monelle varakassan merkitys selkenee vasta yllättävien kustannusten ja niistä mahdollisesti koituvien maksuvaikeuksien myötä. Odottamattomien elämäntilanteiden varalle puskurirahaston suuruudeksi suositellaan vähintään kahden tai kolmen kuukauden tuloja vastaavaa summaa.

LähtiTapiola kartoitti suomalaiskotitalouksien puskurirahastojen suuruutta syksyllä 2019 teettämässään, Kantar TNS:sän toteuttamassa, Arjen Katsaus -kyselytutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui 1034 vastaajaa, joista kymmenesosalla ei ollut lainkaan sukan varressa pahan päivän varalle. Keskimäärin puskurirahaston suuruus oli noin 5 000 euroa.

Kotitalouksien velkaantumisaste suurempi kuin koskaan aiemmin

Suomalaisten velkaantumisaste on kasvanut tasaisen varmasti koko 2000-luvun ajan. Heinäkuun 2020 lopussa asuntolainojen euromääräinen osuus oli Suomen Pankin mukaan 101,8 miljardia euroa. Kulutusluottoja ja muita lainoja oli yhtensä 34,8 miljardia euroa.

Maksuhäiriöiden määrä on lisääntynyt hälyttävästi 2010-luvulta lähtien ja Yle uutisoi elokuussa maksuhäiriömerkintöjä olevan jo 390 000 suomalaisella. Tämä merkitsee käytännössä maksuhäiriömerkintää 8,5 prosentilla aikuisväestöstä. Tilastoissa esiin pomppaa 25–44- vuotiaiden miesten ryhmä – heistä maksuhäiriömerkintä on peräti 16 prosentilla.

Maksamattomat laskut kerääntyvät, mutta tarinoita siihen, kuinka näin käy, on yhtä monia kuin tilanteita. Takuusäätiön sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backmann painottaa, ettei maksuhäiriöitä synny ainoastaan välinpitämättömyyden perusteella. Yhtä lailla taustalla voi olla esimerkiksi sairastuminen, ero tai työpaikan menetys.

Luottotiedottomuus voi vaikeuttaa niin puhelinliittymäsopimuksen, vuokra-asunnon kuin kotivakuutuksen hankintaa, joten se vaikuttaa arjen sujuvuuteen kielteisesti usealla eri tasolla.

Lainansaanti vaikeutui väliaikaisen korkokaton myötä

Koronaepidemian vaikutuksiin liittyvänä toimenpiteenä eduskunta asetti vakuudettomille kulutusluotoille 10 prosentin korkokaton 1. heinäkuuta 2020 lähtien aina vuoden loppuun saakka. Väliaikaisen lakimuutoksen tarkoituksena oli taata, että pandemian vuoksi talousvaikeuksiin joutuneiden ulottuvilla olisi kohtuuhintaisia luottovaihtoehtoja. Alkuvuodesta 2021 korkokatto palautuu vuoden 2019 syyskuusta lähtien voimassa olleeseen 20 prosenttiin.

Suunnitelma meni kuitenkin osittain mönkään, sillä 10 prosentin korko ei ole osoittautunut lainanmyöntäjätahojen silmissä riskin arvoiseksi. Vakuudettomat kulutusluotot ovat usein viimeinen oljenkorsi tilanteissa, jolloin rahaa oli saatava mahdollisimman nopeasti, ja jo 20 prosentin korkokatto oli supistanut lainavaihtoehtoja. Näin ollen moni väliaikaista rahoitusta kipeästi tarvinnut, kenties luottotietonsa menettänyt olikin yllättäen vielä aiempaa kimurantimmassa tilanteessa.

Toisaalta pelin poikki puhaltaminen ja pakollinen pysähdys voi olla herätys, jota tarvitaan oman taloudellisen tilanteen stabiloimiseksi, mutta toisinaan moiseen ei ole minkäänlaisia resursseja.

Andreas Linde
Kirjoittanut
Andreas Linde
Andreas Lindellä on yli 7 vuoden kokemus lainamarkkinoista. Vuosikorot, annuiteettilainat, joukkovelkakirjat ja muut alan termit ovat olleet hänelle tuttuja jo vuosien ajan.
Mainittu