Vuoden 2025 ensimmäinen neljännes paljastaa merkittäviä muutoksia suomalaisten lainakäyttäytymisessä. Analyysi tuo esiin alueellisia, demografisia ja taloudellisia eroja, jotka vaikuttavat siihen, kuka ottaa lainaa ja mihin tarkoituksiin.
Asuinalue vaikuttaa vahvasti lainakysyntään
Lainanhakijoista suurin osuus, 31,26 %, tulee Uudeltamaalta. Seuraavaksi eniten lainaa haetaan Pirkanmaalta (9,38 %) ja Varsinais-Suomesta (9,18 %). Lapin (3,57 %), Kainuun (1,35 %) ja Ahvenanmaan (0,18 %) osuudet jäävät huomattavasti pienemmiksi, mikä korostaa Etelä-Suomen roolia taloudellisessa aktiviteetissa.
Tutustu lainapalveluun helposti, jonka avulla suomalaiset voivat vertailla vaihtoehtoja ja hallita henkilökohtaista talouttaan tehokkaammin.
Työllisyysasema näkyy voimakkaasti hakijaprofiileissa
Suurin osa lainanhakijoista, 65,65 %, on vakituisessa työsuhteessa. Eläkeläisten osuus on 10,91 % ja yrittäjien 8,07 %. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat muodostavat 4,26 % ja opiskelijat 4,09 % hakijoista. Tämä kertoo, että suurin osa lainanhakijoista omaa vakaamman tulopohjan.
Ikä ja sukupuoli – ketkä hakevat lainaa?
Ikäryhmistä aktiivisimpia lainanhakijoita ovat 30–39-vuotiaat (26,68 %) sekä 18–29-vuotiaat (23,11 %). Yli 60-vuotiaiden osuus on merkittävästi pienempi (8,39 % ikäryhmässä 60–69, ja vain 3,14 % yli 70-vuotiailla).
Sukupuolijakauma kallistuu miesten puolelle, joista 57,86 % hakee lainaa, kun taas naisten osuus on 42,14 %.
Lainojen käyttötarkoitukset kertovat arjen tarpeista
Yli neljännes (27,87 %) lainoista haetaan lainojen yhdistämistä varten, mikä osoittaa monien hakevan taloudellista selkeyttä. Arjen kulut ja hankinnat muodostavat toisen suurimman syyn (22,58 %). Ajoneuvoihin haetaan lainaa 11,7 % tapauksista, kun taas esimerkiksi terveyteen (6,93 %), remontteihin (6,52 %) ja matkustukseen (2,79 %) liittyvät lainat ovat vähemmän yleisiä.
Tulotaso vaikuttaa lainahakemuksiin
Lainanhakijoiden kuukausituloissa on selkeä painopiste 2 500–3 500 euron välillä. Eniten lainaa haetaan tuloluokassa 3 000–3 500 euroa (18,61 %), jota seuraavat 2 500–3 000 euroa (15,69 %) ja 3 500–4 000 euroa (14,86 %). Alle 1 500 euroa kuukaudessa tienaavia on huomattavasti vähemmän (yhteensä 6,25 %), mikä viittaa siihen, että vakaammat tulot kannustavat lainanottoon.
Omistusasuminen ja maksuhäiriöt
69,89 % hakijoista ei omista kiinteistöä, kun taas 30,11 % omistaa. Tämä kertoo, että vuokralla asuvat tai ilman kiinteistöomaisuutta olevat hakevat useammin lainaa. Maksuhäiriömerkintöjen suhteen data viittaa siihen, että valtaosa hakijoista on ilman maksuhäiriöitä, mikä tukee lainakelpoisuutta.
Viikonpäivien vaikutus hakemusten määrään
Hakemuksia tehdään tasaisesti maanantain (17,12 %), keskiviikon (17,29 %) ja tiistain (15,66 %) välillä. Perjantai (15,80 %) ja torstai (16,30 %) ovat myös aktiivisia. Lauantai ja sunnuntai jäävät selvästi vähemmälle, 8,55 % ja 9,28 % osuudella. Tämä osoittaa, että lainaa haetaan pääosin arkipäivisin.
Yhteenveto
Vuoden 2025 ensimmäinen kvartaali osoittaa, että suomalaiset hakevat lainaa eniten Uudeltamaalta, ja suurin osa hakijoista on 30–39-vuotiaita miehiä, joilla on vakituinen työsuhde. Lainojen käyttötarkoitus painottuu talouden hallintaan, erityisesti lainojen yhdistämiseen ja arjen kuluihin. Tulotaso ja kiinteistöomistajuus erottelevat hakijaprofiileja entisestään. Yli 60 % hakijoista ansaitsee yli 2 500 euroa kuukaudessa, ja suurin osa ei omista kiinteistöä.
“Tämän kvartaalin luvut osoittavat selvästi, että suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia taloudellisesta kontrollista ja suunnittelusta. Lainojen yhdistäminen ja arjen kustannusten tasaaminen kertovat vastuullisesta lähestymisestä rahoitukseen,” kommentoi Andreas Linde, Lainaa-Helposti FI:n toimitusjohtaja ja rahoitusasiantuntija.
Kun tarkastellaan lainakäyttäytymistä eri näkökulmista – alueellisesti, demografisesti ja taloudellisesti – selviää, että lainaaminen on kiinteä osa suomalaista arkea. Eri ryhmien tarpeet vaihtelevat, mutta yhteinen nimittäjä on pyrkimys hallittuun talouteen. Lainaa-Helposti FI tarjoaa tukea tässä prosessissa, auttaen käyttäjiä navigoimaan taloudellisissa päätöksissä ja löytämään sopivimman ratkaisun.
