Kaikki irti kotitalousvähennyksestä – näin saat edusta parhaan mahdollisen hyödyn

Useista kotona teetettävistä töistä, joista maksetaan asianmukaisesti verot, on mahdollista saada kotitalousvähennystä. Äkkiseltään kotitalousvähennyksestä voisi ajatella hyötyvänsä ainoastaan siivoukseen ja remontteihin liittyvistä kustannuksista puhuttaessa, mutta vähennykseen oikeuttavia palveluita on olemassa laidasta laitaan. Vähennys voi tulla kyseeseen vaikkapa lastenhoito- tai halonhakkuuavun kohdalla.

Ajoita remontti vuodenvaihteeseen ja säästä sievoinen summa

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on tällä hetkellä 2 250 euroa vuodessa, ja se voi kattaa enintään 40 prosenttia työn kustannuksista. Omavastuuosuus on 100 euroa. 

Kotitalousvähennyksen voi kuitenkin hajauttaa kahdelle peräkkäiselle kalenterivuodelle esimerkiksi siten, että isomman remontin toteuttaa vuoden vaihteen tienoilla. Tuolloin palveluntarjoaja voi laskuttaa osan remonttityökustannuksista päättymäisillään olevan vuoden puolella ja säästää loput alkavalle vuodelle. Jos taloudellinen tilanne on loppuvuodesta tiukka, voi remonttikuluja kattaa kätevällä remonttilainalla.

Kotitalousvähennyskelpoisia töitä eivät ole muun muassa lapselle pidettävä kotiunikoulu, pianonviritys tai huonekalujen verhoilu. Vähennystä voi puolestaan hakea esimerkiksi kukkien istutukseen, polttopuiden hakkuuseen ja ulko- tai sisätiloissa tapahtuvaan tuholaisten torjuntaan liittyen. 

Työstä sovittaessa on hyvä varmistaa etukäteen, että valitulta palveluntarjoajalta saa taatusti asianmukaiset kuitit.

Vähennystä voi toisin sanoa hakea palveluihin laidasta laitaan, joten mikäli omassa lähipiirissä tarvitaan jonkinlaista kodinhoidollisiin tehtäviin tai korjauspuuhiin liittyvää apua, kannattaa selvittää, onko teetetty työ vähennyskelpoista.

Alkusysäys öljylämmityksestä luopumiseen kotitalousvähennyksen turvin

Kotitalousvähennyksen kohtuullisesta määrästä on keskusteltu kiivaasti vähintäänkin siitä lähtien, kun summa pudotettiin 2 400 eurosta 2 250 euroon vuoden 2020 alusta. Tällä hetkellä kotitalousvähennystä ollaan korottamassa kokeilumielessä vuoden 2022 alusta lähtien aina vuoteen 2027 saakka 3 500 euroon tapauksissa, jolloin vähennystä hyödynnetään öljylämmityksestä luopumiseen liittyvien kustannusten kattamiseen. 

Öljylämmityksestä toiseen lämmitysmuotoon siirtymisen kohdalla hyvitystä voi tulevaisuudessa saada 60 prosenttia työn kustannuksista nykyisen 40 prosentin sijaan. Tuolloin kokonaishyvitys merkitsee pariskunnalle 4 200 euroa. Jos operaatio tuntuu taloudellisesti raskaalta, voi rahoituksen järjestämistä harkita edullisen lainan avulla.

Kotitalousvähennys on hyvä muistaa pieniäkin kustannuksia aiheuttavien töiden kohdalla, sillä omavastuuosuus on ainoastaan 100 euroa. Pariskuntien kannattaa huomioida, että mikäli vähennys jää alle 2 250 euron (tai öljylämmityksestä luopumiseen liittyvien muutostöiden kohdalla alle 3 500 euron), kannattaa vähennystä hakea ainoastaan yhden puolison nimissä. Tuolloin omavastuuosuutta ei tarvitse maksaa kahteen otteeseen.

Kitkeekö kotitalousvähennys harmaata taloutta?

Alkuvuodesta 2021 ilmestyneen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)  tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei kitke harmaata taloutta, eikä sillä ole myöskään ratkaisevasti työllisyyttä lisäävää vaikutusta. Tutkimuksessa kiinnitetään lisäksi huomiota siihen, että vähennysoikeutta hyödyntävät etupäässä hyvätuloiset.

Tutkimuksessa mainitaan, että hyvätuloiset käyttävät ostopalveluita joka tapauksessa, eikä verovähennysoikeus ole palvelua tilattaessa ratkaiseva tekijä. VTT:n tutkimusprofessori Jarkko Harjun mukaan kotitalousvähennys hyödyttää ainoastaan kuluttajia, sillä vähennys ei vaikuta lisäävän palveluiden kulutusta, jolla olisi puolestaan työllistävä vaikutus.

Moni kuluttaja ei ole täysin tietoinen kotitalousjärjestelmän kattavuudesta tai toiminnasta.

Kotitalousvähennyksen yhdeksi tavoitteeksi kaavailtu harmaan talouden kitkeminen jää pelkäksi ajatukseksi, sillä yritykset eivät näytä raportoivan myyntiä aiempaa aktiivisemmin.

On tuskin olemassa täydellistä reseptiä siihen, kuinka kotitalousvähennykseen oikeuttavien palveluiden käytön suosiota saisi lisättyä. Esimerkiksi siivouspalveluiden säännöllinen osto edellyttäisi, että keskivertosuomalaisella olisi laajemmalti taloudellista liikkumavaraa, mutta toisaalta myös tietynlaista kulttuurista murrosta.

author
Kirjoittanut
Andreas Lindellä on yli 7 vuoden kokemus lainamarkkinoista. Vuosikorot, annuiteettilainat, joukkovelkakirjat ja muut alan termit ovat olleet hänelle tuttuja jo vuosien ajan.