Negatiivinen korko on kuitenkin ilmiö, joka ilmestyi rahamarkkinoille vasta muutamia vuosia sitten. Vaikka tieto sen tarkoista vaikutuksista on suppeaa, kertoo se silti paljon keskuspankin tavoitteista sekä yleisestä talouden tilasta.
Matala korkotaso edistää tunnetusti kansalaisten ostokykyä sekä lainanottohalukkuutta. Myös osake- ja rahastosijoittamisen jättiläiset näkevät matalat korot positiivisena merkkinä, sillä tällöin varaa talouden kasvulle on paljon.
Tässä artikkelissa kerromme
- Mikä negatiivinen korko on
- Mitä negatiivinen korko kertoo taloudesta
- Miten korko voi vaikuttaa juuri omaan talouteesi
Negatiiviset korot rohkaisevat pankkeja myöntämään lainaa aikana, jolloin nämä haluaisivat vain pitää varojaan tallessa keskuspankissa. Yksityishenkilöiden elämässä se voi näkyä madaltuneina lainakriteereinä, edullisempana lainana sekä pankkien palvelumaksujen nousuna.
Negatiivinen korko – mistä on kyse?
Negatiivisen koron ilmiö voidaan havaita pääasiassa tavallisten pankkien ja keskuspankkien välisessä toiminnassa.
Normaalissa taloustilanteessa keskuspankit maksavat tavan pankeille korkoa siitä, että nämä pitävät varojaan keskuspankissa tallessa. Tätä talletuskorkoa on voitu madaltaa talouden laskukausina, jolloin pankit muutoin haluaisivat pitää varojaan tallessa ja lopettaa lainojen annon – onhan riskinä, etteivät asiakkaat kykene maksamaan ottamiaan lainoja takaisin.
Alle nollan tippunut korko pakottaa pankit lainaamaan rahojaan, mutta samalla saa ne tiputtamaan tavan yksityishenkilöiden säästötilien korot nollaan. Miinukselle tavan talletuskorot eivät yleensä mene, sillä tämä rohkaisisi ihmisiä nostamaan varansa pois pankeista, mikä puolestaan vain pahentaisi yleistä taloustilannetta.
Negatiivinen korko ja yritysasiakkaat
Vaikka negatiivinen korko ei ainakaan toistaiseksi koske pankkien yksityisasiakkaita, ovat ne yritysasiakkaille jo arkipäivää. Yleensä tätä peritään vain suurilta asiakkailta, ja yleisimpänä alarajana toimii miljoona euroa.
Vuoden 2008 jälkimainingit
Toipuminen vuoden 2008 talousromahduksesta on ollut monissa länsimaissa hankalaa. Moni kuluttaja on jatkanut ankaraa säästämistä ja säännellyt kulutustaan entistä ankarammin. Monet väliaikaisina aloitetut verot ovat jääneet pysyvyksi osiksi maiden finanssipolitiikkaa, mikä on osaltaan syönyt ihmisten ostovoimaa.
Euroopan keskuspankki (EKP) oli suurista keskuspankeista ensimmäinen, joka alensi ohjauskorkonsa nollan alapuolelle vuonna 2014. Näin se pyrki elvyttämään ostovoimaa ja kulutusta, kun pankkien olisi myönnettävä hakijoille lainaa – ja mielellään edullisesti.
Sittemmin korkoa on laskettu moneen kertaan, ja tätä nykyä se on -0,50% tietämillä. Se, onko negatiivinen korko onnistunut elvytystavoitteessa, on monen talouden asiantuntijan mielestä kyseenalaista.
Negatiivisen koron vaikutukset Suomessa
EKP:n toimet vaikuttavat tietysti koko euroalueeseen, johon myös Suomi kuuluu. Negatiivinen korko on voinut muuttaa omaa toimeentuloasi tavoilla, joita et itse ole tiedostanut.
Säästötilit
Viime vuosina Suomessa on vallinnut sijoitusbuumi – ja täysin syystä. Säästötileiltä kertyvä korko on tippunut melkeinpä kaikissa pankeissa nollan tietämille, mikä on ohjannut kansalaisia tavan säästämisestä esimerkiksi osakesijoittamiseen. Onkin jo yleisesti tiedostettu tosiasia, ettei rahaa tule pitää tallessa säästötilillä.
Toinen vaikutus on pankkien palvelumaksujen nousu. Moni pankki on nostanut tilin ylläpidosta sekä automaattikyselyistä veloitettavia maksuja. Pankkien pyrkimyksenä on ollut kattaa keskuspankin veloittama negatiivinen korko ilman, että yksityisasiakkailta veloitettaisiin prosenttikorkoa.
Sijoittaminen
Kuten aiemmin jo ehdimme mainita, on negatiivisten korkojen aika rohkaissut niin yksityishenkilöjä kuin suursijoittajiakin ohjaamaan varojaan osakkeisiin sekä rahastoihin. Vaikka eri sijoituskohteiden arvonnousu ei ole ollut yhtä jyrkkää, kuin Yhdysvaltojen markkinoilla, on se silti ollut varsin vankkaa.
Asuntolainat
Lainoista puhuttaessa korkojen negatiivisuus on vaikuttanut ennen kaikkea asuntolainoihin. Suomessa asuntolainojen keskikorot ovat madaltuneet vuosi toisensa jälkeen. Kyseessä ei ole yllättävä ilmiö, sillä suomalaisten asuntolainojen suosituin viitekorko, 12 kuukauden euribor, on ollut punaisella jo vuodesta 2015 lähtien.
Uusien asuntolainojen keskikorot Suomessa
| 2015 | 1,48 % |
| 2016 | 1,20 % |
| 2017 | 1,09 % |
| 2018 | 0,88 % |
| 2019 | 0,73 % |
| 2020 | 0,7 % |
Lähde: Suomen Pankki
Asuntomarkkinat
Ei liene yllättävää, että edulliset asuntolainat johtavat myös asuntomarkkinoiden kuumentumiseen. Suomessa hintakehitys on raketoinut etenkin pääkaupunkiseudulla, kun taas muuttotappiokunnissa se on jäänyt negatiiviseksi miinuskorosta huolimatta. Vaikka tämä on positiivinen muutos alueella asunnon omistavalle, nostaa se elinkustannuksia heillä, jotka asuvat vuokralla.
Miten negatiivinen korko tulee huomioida raha-asioissa?
Negatiivinen korko voi olla hyödyksi tai haitaksi riippuen siitä, miten sen aikana itse toimii. Jos varansa tahtoo suojata inflaatiolta, voi tämän tehdä ottamalla edullista ja kiinteäkorkoista asuntolainaa negatiivisen euriborin helliessä.
Jos taas asuntosijoittaminen tuntuu liian suurelta askeleelta, voi varallisuuttaan suojata sijoittamalla. Myös matalan riskin ja tuoton rahastot ovat parempi vaihtoehto rahoille, kuin nollakoron säästötilit. Kun rahat jättää negatiivisen koron aikana säästötilille, syö niitä yhä vuotuinen inflaatio, vaikkei rahoista saakaan ollenkaan tuottoa.
Pitääkö negatiivista korkoa säikähtää?
Negatiivinen korko on keskuspankkien hyödyntämä talouden elvytyskeino, ja viestii siksi eräällä tapaa yleisistä talousvaikeuksista. Rahamarkkinoilla yleisin kanta negatiiviseen korkoon kuitenkin on, että se viestii ennen kaikkea taloudessa olevan paljon kasvun varaa.
Kumpikin näkökanta on omalla tavallaan oikeassa. Negatiivinen korko kertoo talouslamasta, mutta samalla myös osoittaa, että elvyttäviin toimiin on ryhdytty. Koska yksityishenkilö ei voi korkotasoihin itse vaikuttaa, on tärkeintä oikeastaan se, että negatiivisen koron aikana tekee sijoituksia niin, että hillitsee näihin liittyvää riskiä.
Korkojen tulevaisuus
Rahamarkkinoilla on puhuttanut mahdollisuus siihen, että negatiivinen korko tulisi osaksi myös liikepankkien ja yksityisasiakkaiden välistä toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että tilille tallettamastaan rahasta joutuisi maksamaan pankille korkoa – ei toisinpäin.
Toimen käyttöönottoon liittyy kuitenkin useita ongelmia. Jo vain viime vuosina tehdyt palvelumaksukorotukset ovat aiheuttaneet kitkaa kansan riveissä. Pankit ovat tietysti tavan tallaajaa varakkaampia, ja negatiivinen korko siksi tuskin tulisi käyttöön ilman merkittävää vastarintaa.
Toinen seikka on, että vaikka negatiivinen korko ajaisi yksityishenkilöt pois tilille säästämisestä, voisivat nämä yhä säästää rahaa käteisenä. Ei ole montaa yhtä suurta paniikkia aiheuttavaa näkyä, kuin raha-automaattien pitkät jonot ihmismassojen kahmiessa varojaan pois. Tähän tilanteeseen pankit tuskin tahtovat ajaa maansa, ja siksi negatiivinen korko näkyy todennäköisesti vain uusina palvelumaksujen korotuksina.
Usein kysytyt kysymykset negatiivisesta korosta
Negatiivinen korko on ilmiö, jossa keskuspankkien tavallisille liikepankeille asettama korko laskee alle nollan. Tällöin liikepankit joutuvat maksamaan talletuksistaan keskuspankille sen sijaan, että ne saisivat tästä talletuskorkoa.
Keskuspankit hyödyntävät negatiivista korkoa talouden laskukausina, tavoitteenaan yleisen ostovoiman parantaminen. Näin ollen se on seurausta yleisen taloustilanteen heikkenemisestä.
Euroopan keskuspankin ohjauskorko on ollut negatiivinen jo vuodesta 2014. Negatiiviset korot vaikuttavat sinuun epäsuorasti esimerkiksi asuntolainojen yleisyyden sekä osakemarkkinoiden kautta. Suomessa pankkien yksityisasiakkailta ei toistaiseksi peritä suoraa negatiivista korkoa.
Ei aina. Kulutusluotoissa ja muissa pienissä lainoissa pankit usein nostavat marginaalejaan, vaikka yleinen ohjauskorko alenisikin. Korkojen negatiivisuus kuitenkin tarkoittaa, että lainaa voi saada helpommin, sillä pankille on kannattavaa antaa lainaa sen säilömisen sijaan.
