Korko on rahan hinta – mutta mitä muuta siitä tulee tietää?

Mikä on korko?

Yksinkertaisesti sanottuna korko on rahan hinta. Kun rahoituslaitos myöntää hakijalle lainaa, perii se korkoa ajasta, jona tämä raha ei ole enää rahoituslaitoksen käytettävissä. Sama pätee myös kääntäen: kun pankin asiakas tallettaa säästötililleen rahaa, saa hän pankilta talletuskorkoa siitä hyvästä, ettei tämä raha ole aktiivisesti hänen käytössään.

Koron vaikutus lainan hintaan

Monet eri korkotyypit

Ohjauskorko

Euroopan keskuspankin (EKP) asettama korkotaso, jonka mukaan yksityisasiakkaita palvelevat pankit maksamat keskuspankilta lainaamastaan rahasta korkoa. Muodostaa marginaalikoron kanssa lainan nimelliskoron. Alhainen ohjauskorko tarkoittaa yleensä edullista lainaa, sillä tällöin pankkien ei tarvitse veloittaa välittämästään lainarahasta yhtä paljoa koron kattamiseksi.

Marginaalikorko

Luottosopimuksissa se nimelliskoron osa, jolla pankki tekee voittoa ja pyrkii pienentämään lainasta aiheutuvaa riskiä. Marginaali määritetään asiakaskohtaisesti hakijan arvioidun maksukyvyn mukaan. Mitä parempi hakijan maksukyky, sitä alempi yleensä myös marginaalikorko.

Nimelliskorko

Ohjauskoron ja marginaalin muodostama pankin antaman lainan korko. Ei ota huomioon inflaatiota tai lainan hallinnasta aiheutuvia lisäkuluja.

Reaalikorko

Nimelliskorko, josta on vähennetty inflaation eli rahan arvon vuotuisen heikkenemisen vaikutus. 

Todellinen vuosikorko

Nimelliskorko, johon on laskettu mukaan erilaiset luoton hallinnoinnista veloitettavat lisämaksut. Kuvastaa käytännössä lainan vuotuista hintaa velalliselle ja auttaa näin selkeyttämään eri lainojen vertailua.

Talletuskorko

Säästötilille talletetusta rahasta saatavaa korkoa. Ollut Suomessa alhaisten korkojen myötä pitkään nollan tuntumassa. Ei yleensä toimi tienä vaurastumiseen, sillä vuotuinen inflaatio on talletuskorkoa huomattavasti suurempi.

Viivästyskorko

Lainojen tai laskujen maksun viivästymisestä perittävää korkoa. Suomessa viivästyskorot ovat yleisimmin 7-8% luokkaa. 

Mitä vaikutuksia koroilla on talouteen?

Alhaiset tai jopa negatiiviset ohjauskorot ovat usein taloudellisilta vaikutuksiltaan elvyttäviä. Matalat korot viestivät sijoittajille, että varaa kasvuun on paljon, ja niiden ansiosta myös lainan saanti erilaisiin kokeiluihin on edullisempaa.

Euroopan keskuspankki tiedostaa tämän, ja hyödyntää alhaisia korkoja juurikin kulutusta nostaakseen. Kun kuluttajat voivat saada kulutusluottoja ja asuntolainaa edullisemmin, saavat myös erilaiset yritykset helpotusta tilanteeseensa. Kasvanut rahamäärä toki johtaa inflaatioon eli rahan arvon heikkenemiseen, mutta tämän ylläpito on juurikin EKP:n tärkein tehtävä.

Asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor on ollut miinuksella jo useiden vuosien ajan, mikä on ollut asuntolainaa ottaville suomalaisille hyvä uutinen. Edullisen lainan myötä asuntomarkkinat kasvukeskuksissa käyvät kuumana, millä on ollut yleiseen talouteen kauaskantoisia vaikutuksia.

Lainojen korot

Lainaa on mahdollista saada vaihtuva- ja kiinteäkorkoisena. Kummillakin on omat etunsa ja haittansa, jotka riippuvat markkinoiden yleisestä tilasta. Luottoa hakiessa on tärkeää siis huomioida myös vallitseva taloustilanne sekä se, mihin riskitasoon on itse valmis.

Vaihtuvakorkoinen laina

• Markkinakorkoon sidottu laina
• Korko vaihtelee viitekoron, useimmiten 3 kk Euriborin, mukana
• Lainaa ottaessa korko on yleensä kiinteäkorkoista lainaa halvempi
• Voi koitua kalliiksi, jos viitekorko nousee

Kiinteäkorkoinen laina

• Korko pysyy koko laina-ajan samana, vaikka markkinoiden korot vaihtuisivatkin
• Lainaa ottaessa korko on yleensä vaihtuvakorkoista kalliimpi
• Tuo turvaa markkinoiden heittelyiltä, muttei myöskään hyödy korkotason alenemisesta

Mikä on korkokatto?

Korkokatto on laissa säädetty yläraja sille, miten paljon esimerkiksi asuntolainan viitekorko tai kulutusluoton nimelliskorko voi olla. On olemassa pysyviä korkokattoja sekä väliaikaisia korkokattoja, joista jälkimmäistä käytetään yleensä talouden väliaikaiseen elvytykseen.

Koronakriisin aikana hallitus määräsi kulutusluotoille ja pikavipeille väliaikaisen 10% korkokaton. Tällä pyrittiin siihen, että sulkutoimien myötä talousvaikeuksiin joutuneet suomalaiset saisivat akuuttiin tilanteeseensa nopean avun ilman, että tästä tarvitsisi maksaa myöhemmin itseään kipeäksi.

Vaikka korkokatto tarkoittaa edullisempaa lainaa, johti tämä melkeinpä kaikilla pankeilla myös lainojen kriteerien kiristymiseen. Luottoa ei siis voinutkaan saada enää niillä tuloilla, millä se aiemmin oli mahdollista. Kyseessä ei ollut yllättävä ilmiö, sillä rahoituslaitokset pyrkivät korkeilla koroilla lievittämään alhaisemman maksukyvyn asiakkaille myönnettävistä lainoista koituvaa riskiä.

Korkoa korolle -ilmiö

Yksi säästämisen kulmakivistä on niin sanottu “korkoa korolle” -ilmiö. Useimmiten tällä viitataan säästämisen ja sijoittamisen tapaan, jossa henkilö tallettaa sijoituksiinsa säännöllisesti lisää varallisuutta aloitussumman lisäksi.

Mitä enemmän tuottaviin sijoituksiin on laitettu rahaa, sitä suurempi on myös prosentuaalisen koron tuoma tuotto. Havainnollistetaan ilmiötä taulukossa.

Esimerkki: Petri sijoittaa säännöllisesti rahastoon, jonka tuotto on noin 1 % kuukaudessa ja 12 % vuodessa. Rahastoon lisätään aloitussumaksi 1000 €, ja joka kuukauden alussa 15 0€.

Verrataan korkoa korolle -ilmiön hyöty verrattuna tavalliseen säästämiseen:

Päähavainnot:

• Korkoa korolle -ilmiön vaikutuksen voi nähdä kuukausittaisen koron määrässä, joka lähes triplaantui vuoden aikana
• Ilmiön hyödyntäminen säästämiseen auttaa suojaamaan rahaa inflaatiolta (rahan arvon heikkeneminen)
• Suuremmat voitot ovat mahdollisia korkeamman riskin sijoitusmenetelmissä ja/tai suuremmilla rahasummilla sijoittaessa, mutta tällöin myös mahdolliset menetykset ovat suurempia

Korkoja voi käyttää edukseen

Korko on rahatilanteen edistämisessä hyödyksi muutenkin, kuin vain rahastosijoittamisessa. 

Alhaisten ohjauskorkojen aikana esimerkiksi kiinteäkorkoisen, edullisen asuntolainan otto on usein erittäin kannattava hankinta. Samalla kun tavaroiden, palvelujen ja kotien hinnat nousevat vuosi toisensa jälkeen, pysyy kiinteäkorkoinen laina samana. Tämä tuo tehokkaan suojan inflaatiota vastaan.

Korko – Usein kysytyt kysymykset